Luolaan erakoks

Pään sisällä on semmonen piru. Se on inhottava ja vittumainen, typerä olento joka nappaa matonreunasta kiinni ja tempasee, just kun olen edellisesta horjahduksesta saavuttanut tasapainon takas. Se raapii silmät verille ja pistää migreenin ohimoille, puristaa sydäntä niin että vedet nousee silmiin.

En halua olla sen kanssa tekemisissä, enkä voi sille mitään. Mutta enhän mä sitä mihinkään saa karkotettua, en ennen kuin oon päässyt eroon kaikista ihmissuhteistani. Tai ei mun niistä tarvitse edes päästä eroon, tää pirulainen hoitaa onneks kaiken mun puolesta.

Lappiin, luolaan tai kuoppaan, eikä ikinä enää yhteydenpitoa kenenkään kanssa. Ikinä enää. Haistakaa kaikki paska.