Kolmen tunnin päiväunet

Joo huomenta. Kömmin just tuolta peiton alla, silmät ristissä ja unista hämmentyneenä. Just näitä unia, joita luulee pitkän aikaa todellisuudeksi, ja vasta oikeasti herätessään tajuaa missä mennään. Sitä uneksii heräävänsä, lähtevänsä ulos jotain tuttavaansa vastaan ja nukahtavansa pihalle uudestaan. Näkee naapurin tätejä, jotka tulevat kertomaan että äiti soitti ja kysyvät kauanko olet tässä pihalla nukkunut. Ihan kummallista. (Unessa oli kyllä hauskaa se, että tuttava jota lähdin vastaan, oli ala-asteen aikainen paras ystäväni, jota en ole nähnyt vuosiin.)

Ja jotta Nukku-Nakki-Matti ei vaan päästäisi liian helpolla, nakkasi se sekaan yhden takaa-ajonkin. Käytiin jonkun heebon kanssa bileissä, joissa oltiin nk. kuokkavieraita ja nähtiin liikaa asioita. Tappotuomiohan siitä tuli gangstereiden taholta. Esitin siivoojaa ja pakenin roskapussit sylissä pyssymiesten ohitse, juokseminen oli tietty taas hankalaa ja jalat tahtoivat jäädä katuun kiinni. Ilmeisesti tavoittivat minut viimein ja loppu näytti olevan lähellä, mutta luojan kiitos heräsin hengissä rappukäytävässä mekastavien teinien känniriemuun.

Kiva päivä. Doktor Philiä ja herkuttelua: kokkailin pojille nuudeli-kana-kasvis -wokkia jollain herkkukastikkeella (soijaa ja sipulia) ja jälkkäriksi plättyjä. Käytiin Stockmannilla pyörähtämässä ja hain vähän uutta vesiväripaperia.. nyt voiskin loppuillan vaikka tuherrella.

Toisinsanoen en eilisestä listasta ole saanut vielä mitään tehtyä ja kohta on maanantai. Hyvä hyvä hyvä.